Saarna 20.4.2008 Tuusulan kirkossa

4. sunnuntai pääsiäisestä / Taivaan kansalaisena maailmassa
Saarnateksti Jes. 32:15—20 teemana "Te onnelliset, te saatte kylvää kaikkialle"

Olen valinnut saarnani pohjaksi päivän toisen Vanhan testamentin tekstin. Joku saattaa ihmetellä, miksen saarnaa evankeliumitekstistä, niin kuin yleensä tehdään. Perustelen ensin valintani.

1) Vanha testamentti oli Jeesuksen Raamattu. Jos se oli hänelle rakas kirja, miksei se olisi sitä meillekin.

2) Lutherin mukaan VT on kehto, johon Jeesus-lapsi syntyi. Emme voi siis ymmärtää Jeesusta ja hänen elämäntyötään oikein, jos emme tunne ja käytä myös Vanhaa testamenttia. Puhe Jeesuksesta odotettuna Messiaana ja ennustusten ja lupausten täyttäjänä ei aukene kenellekään ilman Vanhaa testamenttia. UT:ssa on viittauksia lähes tuhanteen VT:n kohtaan!

3) Paavalin raamattuperiaate oli selkeä: "Kaikki, mitä pyhät kirjoitukset sisältävät, on kirjoitettu meille opiksi, jotta saisimme siitä kestävyyttä, lohtua ja toivoa." Room. 15:4 Nuorta työtoveriaan Timoteusta Paavali opetti seuraavasti: "Olet myös jo lapsesta asti tuntenut pyhät kirjoitukset, jotka voivat antaa sinulle viisautta, niin että pelastut uskomalla Kristukseen Jeesukseen. Jokainen pyhä, Jumalan Hengestä syntynyt kirjoitus on hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi ja kasvatukseksi Jumalan tahdon mukaiseen elämään." 2. Tim. 3:15—16

Mitä Jes. 32:15—20 eli viesti 2 700 vuoden takaa sanoo sunnuntain aiheesta "Taivaan kansalaisena maailmassa"? Se kuvaa neljällä avainsanalla kristittyä ja hänen asemaansa maailmassa: rauha, luottamus, huolettomuus ja turvallisuus. Mitä muuta nykyihminen enemmän kaipaa kuin juuri näitä! Katsokaamme vähän tarkemmin, mitä profeetta Jesaja tarkoittaa näillä käsitteillä.

1) Rauha on vanhurskauden hedelmä. Se on siis seurausta jostakin, ei itsetarkoitus eikä jotain, jota pitäisi tavoitella yli kaiken. Rauha tulee ihmiselle siitä, kun hän on kääntynyt ensin Jumalan puoleen ja kun Jumala on hyväksynyt hänet yhteyteensä. Ensin Jumala-yhteys, sitten rauha.

2) Rauhasta kasvaa levollinen luottamus. Elämän aiheuttamien pettymysten keskellä kyselemme toisinaan, voiko kehenkään enää luottaa. Jumalaan voi, mutta usko siihen ei ole otettavissa pelkällä sormien näpäytyksellä. Luottamus kasvaa rauhasta Jumalan kanssa.

3) Rauhasta kasvaa myös pysyvä turvallisuus. Turvallisuuden tunne ja perusturvallisuus ovat kaksi eri asiaa. Elämä Jumalan lapsena rakentuu sen varaan, että on Taivaallinen Isä, joka on luvannut pitää huolta omistaan.

4) "Minun kansani saa asua — — huolettomilla leposijoilla." Eräässä nuorten laulussa pyydetään: "Suo mun, Herra, huolta vailla tehdä matkaa lapsen lailla, Isän saattaessa, tiellä varjellessa."

Rauha, luottamus, turvallisuus ja huolettomuus saattavat kuulostaa kovin passiivisilta ja tunteenomaisilta asioilta. Kuitenkin jokainen niistä koetellaan elämän arjessa ja toiminnassa. Ne kasvavat ja vahvistuvat silloin, kun panemme ne koetteelle elämän vaikeina aikoina. Kestääkö rauha silloin? Voinko silloinkin panna luottamukseni Jumalan läsnäoloon?

Rauhasta Jumalan kanssa kasvaa myös meidän tehtävämme maailmassa. "Te onnelliset, te saatte kylvää kaikkialle, missä vesi kostuttaa maan", huudahti Jesaja. Luomisessa Jumala antoi ihmiselle kolmen V:n ohjelman: vallita, viljellä ja varjella luomakuntaa (1. Moos. 1:28, 2:15). "Taivaan kansalaisena maailmassa" ei tarkoita välinpitämättömyyttä maallisia asioita kohtaan. "Sydän taivaassa, käsi aurassa", sanoivat vanhat. Samaan viittaa profeetta Jeremian kehotus: "Toimikaa sen kaupungin parhaaksi, johon minä olen teidät siirtänyt. Rukoilkaa sen puolesta Herraa, sillä sen menestys on teidänkin menestyksenne." (Jer. 29:7) Tuusulan parhaaksi ja maailman parhaaksi!

Te saatte kylvää kaikkialle! Kylväjävertauksessaan Jeesus kuvasi siementen levittämistä kaikenlaisiin maaperiin, myös sinne, missä multakerros osoittautui liian ohueksi kasvuille. Lähetyskäskyssään Jeesus vahvisti tämän periaatteen: "Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille luoduille" (Mark. 16:15). Kaikkialle ja kaikille! Ihonväri ei siis ratkaise, ei äidinkieli, ei ikä eikä yhteiskunnallinen asema. Ilosanoma kuuluu kaikille. Apostoli Paavali kuvasi sitä joskus julkiseksi salaisuudeksi (Ef. 3:4—10).

Kylvää kaikkialle! Niinpä Tuusulan seurakunta tekee työtä aidsorpojen hyväksi Etiopiassa tukemalla siellä työskenteleviä Lähetysseuran lähettejä Pirkko ja Matti Nummelaa. Aidsorpojen tukiohjelmaan kuuluu opastusta mm. terveydenhoidossa, hygieniassa, käsitöissä, puutöissä ja kasvinviljelyssä. Puolet mukana olevista lapsista on muslimeja ja puolet ortodokseja, joten työ alkaa aina rakkauden evankeliumilla eli käytännön auttamisella. Tuusulan seurakunta toimii myös Nepalissa ylhäällä Himalajalla. Työ on terveyden- ja sairaanhoitoa, koulujen ylläpitämistä, maatalouden ja metsänistutuksen kehittämistä, vesijohtojen rakentamista sekä opetuksen antamista lähes kaikilla elämän alueilla. Namibiassa Tuusulan seurakuntaa tukee Nkurenkurun yläastetta ja lukiota. Koulu on sisäoppilaitos ja oppilaat tulevat sinne monilta eri alueilta. Vallita, viljellä ja varjella! Kylvää kaikkialle! Julistaa ja palvella! Lähetystyö on aina sekä Jeesuksesta kertomista että ihmisten auttamista. Seurakunnan verkkosivuilla sama sanotaan osuvasti: "Lähetys- ja evankelioimistyön tavoitteena on evankeliumin välittäminen sitä osattomille julistuksen ja palvelun avulla sekä ihmisten rohkaiseminen uskomaan ja sitoutumaan Kristukseen."

Suomen Lähetysseuran tilinpäätös viime vuodelta on hyväksytty juuri johtokunnassa. Julistus- ja seurakuntatyöhön käytettiin sen mukaan kolmannes Lähetysseuran ulkomaantyön budjetista eli 5,6 miljoonaa euroa. Mitä rahoilla eli kylvämisellä on saatu aikaan? Uusia ihmisryhmiä tavoitettiin muun muassa Venäjällä ja Etiopiassa, jossa Lähetysseuran yhteistyökirkot kasvoivat. Tansaniassa Viktoriajärven hiippakunnassa yli 200 sukuma-heimon jäsentä liittyi kirkon jäseniksi. Israelissa kastettiin vierastyöläisinä toimivia kiinalaisia ja thaimaalaisia. Senegalissa julkaistiin ensimmäinen koko Raamattu kansan kielellä, sereeriksi.

"Te onnelliset, te saatte kylvää kaikkialle." Mutta muistakaamme tärkeysjärjestys: ennen tehtävää on itse lahja eli ilosanoma, ennen käskyä on kutsu. Tyvestä puuhun noustaan. Ennen kuin Jeesus lähetti opetuslapsensa kaikkialle maailmaan, hän kutsui heidät olemaan kanssaan ja oppimaan itseltään. Voimme sanoa myös, että lähetystyö alkaa alttarilta. Herran pöydästä lähtee onnellinen joukko kylvämään sitä sanaa, jonka on kuullut ensin itse. "Sinun edestäsi annettu ja vuodatettu." Koko maailman edestä annettu.